Kielivalinta

Valitse kieli: suomeksi på svenska in english
 

Haku

 
Tarkennettu haku   Yhteystietohaku

på svenska | in English

 Tekstin koko: a a a a 

Sisältö

« Takaisin edelliselle sivulle

23.5.2012

Kaupungissa uusi positiivinen, innostunut ja yritteliäs mentaliteetti

Kulttuuripääkaupunkivuosi toi 260 miljoonan euron tuotantovaikutukset

Turun yliopiston kauppakorkeakoulu on laatinut Turku 2011 -säätiölle selvityksen Euroopan kulttuuripääkaupunkivuoden Turkuun ja koko Varsinais-Suomeen kohdistuneista taloudellisista vaikutuksista. Tulosten mukaan kokonaistuotanto- ja työllisyysvaikutukset olivat selvästi optimistisiakin odotuksia suuremmat. 

Infernal Musical 1827

Yllä: Infernal Musical 1827 (kuva: Arto Takala)

Tuli on irti
Yllä: Tuli on irti
The Elements
Yllä: The Elements (kuva: Kari Vainio)

Kauppakorkeakoulussa vuonna 2009 laaditun etukäteisarvion mukaan kulttuuripääkaupunkivuoden työllisyysvaikutus olisi onnistuessaan ollut 2300 henkilötyövuotta. Rahaksi muunnettuna tämä olisi vastannut 200 miljoonan euron suuruista kokonaistuotannon kasvua.

- Nyt laskettujen lopullisten lukujen mukaan työllisyyslisäys oli 3300 henkilötyövuotta ja kokonaistuotantovaikutus 260 miljoonaa euroa. Siten kulttuuripääkaupunkivuosi oli ennakoitua parempi taloudellinen menestys, kertoi selvityksen laskelmat laatinut dosentti Elias Oikarinen.

- Vuoden 2009 lukuja syytettiin yltiöoptimistisiksi eli jo tuolloin rima nostettiin korkealle ja kuitenkin se ylitettiin, iloitsi kauppakorkeakoulun CCR Tutkimuspalveluiden johtaja Aki Koponen.

Ilman matkailulukuja Turun kulttuuripääkaupunkivuoden summat ovat suunnilleen samaa luokkaa kuin Helsingissä vuonna 2000, mutta niiden suhteellinen merkitys on huomattavasti suurempi pienemmän aluetalouden takia.

Karkeasti arvioiden 80 % vaikutuksista jäi Turun seudulle ja 20 % kohdistui muualle Varsinais-Suomeen. Valtaosa tuotanto- ja työllisyysvaikutuksista muodostui lisääntyneestä matkailusta. Matkailun lisäyksessä huomioitiin ainoastaan sellainen kotimaan matkailu, joka kohdistui Turkuun kulttuuripääkaupunkivuoden takia.

Kulutus majoituspalveluihin oli 17 miljoonaa euroa, kun muualta kuin Varsinais-Suomesta tulleita ”2011-matkapäiviä” oli 860 000.

Luvuissa ei ole mukana kansainvälisen matkailun tai Turkuun ilman kulttuuripääkaupunkivuottakin kohdistuneen matkailun tietoja.

Siirtymäriitti vanhasta uuteen

Selvityksen sidosryhmähaastatteluaineistoon pohjautuva laadullinen tutkimusosio tuottaa kuvan kulttuuripääkaupunkivuoden luomista pitkän aikavälin mahdollisuuksista Turulle.

- Kulttuuripääkaupunkivuosi ei ollut vain kertaluonteinen sarja tapahtumia, vaan se on ollut siirtymäriitti uuteen aikakauteen. Vuosi voi toimia vipuna uuden elinkeinoelämän tukijalan, luovien alojen, syntymiseksi Turkuun. Tässä yksi ratkaiseva tekijä on, miten Logomo onnistuu houkuttelemaan alan toimijoita saman katon alle, Aki Koponen pohti.

Vireän kulttuurielämän tiedetään lisäävän kaupungin vetovoimaisuutta sekä asukkaiden sosiaalista ja taloudellista hyvinvointia.

- Siksi luoville aloille tulee antaa vahva asema kaupungin strategiatyössä ja elinkeinopolitiikassa. Mahdollisuuksien ja konkreettisten toimenpiteiden aika on nyt, Koponen painotti.

Kulttuurilla ja taloudella vahva yhteys

Turku 2011 -säätiön hallituksen puheenjohtaja Christoffer Taxellin mukaan selvitys osoittaa, että kulttuuripääkaupunkivuosi oli menestys, paitsi sisällöllisesti, myös taloudellisesti. Taxellin mielestä Turun esimerkki todistaa, että vahvan kulttuurin ja menestyvän talouden välillä on selvä yhteys.

- Kulttuuriin kannattaa panostaa jo kulttuurin itsensä vuoksi. Mutta kulttuuripääkaupunkivuoden myönteiset kokemukset ja turkulaisten vahva sitoutuminen vuoden ohjelmaan osoittavat että kulttuurissa, laajasti määriteltynä, on vahva potentiaali myös Turun seudun tulevaisuutta rakennettaessa, Taxell uskoi.

Koposen mukaan Logomo on erinomainen esimerkki kulttuurin ja liiketaloudellisten näkökulmien yhdistämisestä. Kulttuuripääkaupunkivuoden kodista syntyi vuodessa yksi vahvimmista tilaan liittyvistä brändeistä Suomessa. Kiinteistöinvestoinnit kertoivat myös sitoutumisesta.

Taxell muistutti, että Euroopan historiasta löytyy lukuisia menestyviä esimerkkejä kulttuurin ja talouselämän yhteiselosta, muun muassa aiemmista Euroopan kulttuuripääkaupungeista.

- Ja nyt Turku kuuluu samaan joukkoon, hän iloitsi.

- Sopii toivoa että Turun kaupunki ja sen päätöksentekijät todella pystyvät hyödyntämään niitä mahdollisuuksia mitä kulttuuri nyt tarjoaa. Panostukset kulttuuriin eivät ensisijaisesti ole kustannuserä vaan tuottava sijoitus, sivistyksen, osaamisen ja talouden kehityksen näkökulmasta. Kulttuuri tekee hyvää. Tämä on myös nyt julkistetun selvityksen vahva viesti, Taxell sanoi.

- Kulttuuripääkaupunkivuosi oli hyvä alku, mutta vuosi 2013 osoittaa pystytäänkö hyvät käytännöt hyödyntämään ja vahvistamaan liiketalouden ja kulttuurin yhteiseloa, muistutti myös Aki Koponen.

Aiheeseen liittyen 

Turun yliopiston kauppakorkeakoulun selvitysten yhteenvedot:


suomenkielinen versio | svensk version | english version

Sivua viimeksi päivitetty 23.5.2012 11:43 ja sivu on julkaistu 16.5.2012 14:30

   

Lisätoiminnot

Verkkopalvelun opaste | Sivukartta | Palaute ja asiointi | Tulosta sivu | Media | Tekstiversio

© 2013 Turun kaupunki | PL 355, 20101 TURKU
Käyntios. Yliopistonkatu 27a | vaihde (02) 330 000 | turun.kaupunki@turku.fi